Järkeä rahankäyttöön – panostaisin kasvatusalan palkkoihin, en jättimäisiin investointeihin

Kuvassa on kuntavaaliehdokas, joka haluaa panostaa Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen henkilöstön pitovoimaan.

Helsingin kaupungin taloudellinen tilanne on ollut viime vuodet kohtalainen. Tosin väestön ikääntyminen ja sote-uudistus tuovat myös kaupunkimme budjettiin omat haasteensa. Kuten olen aiemmassa blogikirjoituksessa kirjoittanut, on fakta, että Helsingin hyvä taloudellinen tilanne tulee muuttumaan huonompaan suuntaan lähivuosina, koska sote-uudistus leikkaa Helsingin osuutta veropohjasta. Olen painottanut sitä, että budjetoinnissa tulee keskityttävä entistä enemmän panosten vaikuttavuuteen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin.

Motivoituneen ja osaavan henkilöstön saatavuus on erittäin keskeistä, jotta kaupunki pystyy turvaamaan laadukkaat palvelut ja varmistamaan henkilöstönsä pitovoiman. Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja työllistäen noin 38.000 henkeä. Kasvatus ja koulutus on Helsingin kaupungin toiseksi suurin toimiala, jolla työskentelee lähes 14.000 työntekijää.

Minulla on päiväkoti-ikäinen lapsi. Olen onnekas, koska päiväkotimme henkilökunta on vakituista, selvästi motivoitunutta eikä vaihtuvuutta ole ollut. Olen valitettavasti ymmärtänyt, ettei tilanne kaikissa Helsingin päiväkodeissa ole sama. On päiväkoteja, joissa uusia ryhmiä avataan pelkästään sijaisten voimin. Esimerkiksi vuonna 2022 elokuussa tilapäisen henkilökunnan kysyntä pääkaupunkiseudulla oli 50 % enemmän kuin sitä edeltäneen vuoden elokuussa. Kysyntä on ollut jo pidempään nousussa.  Myös pätevän henkilöstön löytäminen on oma haasteensa.

Helsinki on Suomen kallein kaupunki asua ja elää. On perusteltua, että Helsingissä varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa työskentelevät saisivat palkkaa enemmän kuin alan virka- ja työehtosopimuksessa on määrätty. Olen iloinen siitä, että Helsinki on ilmoittanut nostavansa uudessa palkkaohjelmassaan nimenomaan päiväkodin työntekijöiden palkkoja. Palkkaohjelmassa korotetaan myös lukuisten sosiaalialan työntekijöiden palkkoja. On tärkeää, että Helsinki huomioi erityisesti lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä työntekijöitä palkkaohjelmassaan. Panostus näihin työntekijäryhmiin on panostus tulevaisuuteemme.

Tarkassa taloudenpidossa, jota kannatan, on kyse ennenkaikkea siitä, miten rahaa käytetään. Pidän huomattavasti tärkeämpänä palkkaohjelman rahoitusta kuin hulppeita jätti-investointeja. Viimeaikaisissa investoinneissa on ollut myös se vika, että niiden tosiasialliset kustannukset ovat ylittäneet reippaasti alun perin niihin budjetoidut määrät. Helsingin uutisten artikkelin mukaan esimerkiksi ylikunnallisen Länsimetron hinta nousi sadoilla miljoonilla euroilla alkuperäisestä hankesuunnitelmasta ja Olympiastadionin saneerauksen budjetti ylittyi noin 140 miljoonalla eurolla. Myös Kruunuvuoren siltojen rakennusprojekti laajuus ja kustannukset ovat kasvaneet merkittävästi alkuperäisestä hankesuunnitelmasta.

Olisi erityisen tärkeää, että Helsingissä panostettaisiin hankintaosaamiseen ja elettäisiin enemmän suu säkkiä myöten. Hankkeet, erityisesti kalliit infrahankkeet, tulee budjetoida niin, että budjetissa myös pysytään. On täysin veronmaksajien petkuttamista, että investointipäätös tehdään tietyllä summalla, mutta lopulta budjetti ylittyy kuitenkin sadoilla miljoonilla euroilla.

Mikäli Helsinki keskittyy hankintojen järkeistämiseen ja jättihankkeiden kulukuriin, kaupungilla on varaa panostaa henkilöstönsä pitovoimaan myös tulevaisuudessa. Ihmiset ovat kaupungin tärkein resurssi.